sunnuntai 31. elokuuta 2014

Tunnelmia Midnight Runista

Midnight run onnellisesti takana. Onhan se aikamoinen tapahtuma. Tänä vuonna yli 10 000 juoksijaa. Kummallista, kuinka hyvin se porukka mahtuu kaduille. Reittiä kehuttiin etukäteen raskaaksi. Mielestäni se oli ihan sopiva tai sitten siihen oli osannut varautua. Kaunis se kuitenkin oli: iltavalaistuksessa hehkuva kaupunki. Erityisesti jäivät mieleen ihanat valaistut puut - ja lähes koko matkalle levittäytynyt kannustajien joukko.


Tapahtumassa on lähtöryhmät ja kirjoitan sen nyt itselleni muistiin: ota mieluummin liian kova kuin liian hidas. En mitenkään uskonut pärjääväni alle 55 minuuttiin tähtäävän ryhmän perässä. Se optimaalisin oli jo täynnä, joten olin vähän päälle tunnin ryhmässä. Sainkin ohitella ja juosta siksakia aikalailla. Ja kun piti ottaa aina pieniä spurtteja, jotta pääsi tyhjempään kohtaan juoksee - se rasittaa. On jännä, että vaikka sitä lähtöalueella niin moneen kertaan sanotiin, että juoskaa mahdollisimman oikealla, jotta vasemmalta pääsee nopeammat ohi, niin se ei toteudu. Vaaratilanteitakin sattuu, kun ohittajat puristuvat pysäköityjen autojen ja massan väliin. Tämä lienee se suurin syy, miksi en niin tällaisista supermassatapahtumista välitä. Vieläkään.

Niin se aika. 00:57:03. Oikein hyvä. Varsinkin kolmeen viimeiseen kilometriin olin tyytyväinen. Vasta viimeisen puolen kilometrin aikana jouduin ottamaan psyykkauskeinoja käyttöön. Kaiken kaikkiaan ihanaa oli juosta, aina vaan! :)


Suurin ahaa-elämykseni kuitenkin koettiin jo kotona. Tiesin, että tiedossa on melko pitkä odotusaika siitä, kun tavarat pitäisi jättää siihen, kun juoksemaan pääsee. Kuitenkin lämpötila oli sellainen, että juoksin shortseissa ja t-paidassa. Mutta odotellessa meinasi tulla kylmä. Enkä halunnut juoksuun ottaa mukaan mitään ylimääräistä. Olin jo päättänyt käyttää edellisessä postauksessa mainitsemaani kertakäyttösadetakkikikkaa. Mutta jäinkin miettii, kuinka paljon muovijätettä tulee, jos kaikki 10 000 juoksijaa tekee niin. Eli onko jotain muuta, mitä voisin käyttää lämmikkeenä, mutta jonka voisin heittää lähdön hetkellä roskiin?


Sukkahousut! Rikkinäisiä löytyy monia, kun kuvittelee, että "kyllä niitä tulee vielä housujen alla pakkasella käytettyä". Lentämässä joka tapauksessa roskiin. Leikkasin housuosan ja jalkaterät pois ja kas, minulla oli pitkät hihat, jotka sopivasti lämmittivät käsivarsia. Pientä tuotekehittelyä tosin vielä kaivataan, koska ne meinasivat koko ajan olkapäästä tippua. Paremmat kuitenkin kuin ei mitään. Ja niiden asettelusta sai sopivasti jännitystä purkavaa puuhaa lähdön hetkelle. Mutta miksi niille lähtöalueille ei saada niitä roskiksia? Niitä kaivataan myös juomapullojen sijoitukseen.

Hyvä mieli. Ei kun kohti seuraavia tavoitteita. :)


2 kommenttia:

Laarditaistelija kirjoitti...

Kaipa tuo sukkahousuvinkki lähti myös Pirkka-lehteen? Ja ensi kerralla kannattaa solmia irtohihat hikinauhaksi otsalle, jolloin ne voi lenkin jälkeen panna pesuun ja käyttää juoksulenkillä uudelleen hihoina ja hikinauhana, kunnes lopullisesti repeävät.

Hyvin juostu!

Maarit kirjoitti...

Laarditaistelija,

Kiitos ja heh, ehkä pitää olla Pirkan niksipalstaan yhteydessä. :) Viimeksi taisi hetken olla ajatus, että olisin kerinyt ne ranteisiin ja käyttänyt tarvittaessa hien pyyhintään otsalta. Mutta kun en halua, että mulla on mitään ranteissa, kun juostaan kovaa. Jopa sykemittarille olen tuunannut shortseihin nauhan, johon voin sen kiinnittää. Vapaat kädet, vapaa mieli? Hikinauhana otsalla hmmm... Mä en niin niistä hikinauhoista. ;) mut katotaan, tuotekehittely jatkuu. :)