Nousevan tahdin iltalenkki

Pitkän päivän päätteeksi iltalenkki. Jalkaan ei satu, mutta ei se ihan tunnu samalle kuin tuo toinen. Matkaan lähdin ilman tavoitteita ja ajatusta, kerrankin. Muuta kuin, että juoksemaan, jee. Hyvä lenkki tuli. Nouseva oli tahtikin, ihan vahingossa. Itsekin ihmettelin, että intouduin noin...

Kierros	Aika	Etäisyys	Keskitahti
Yhteenveto	37:17.0	6.11	6:06
1	6:25.6	1.00	6:26
2	6:23.0	1.00	6:23
3	6:21.8	1.00	6:22
4	6:05.2	1.00	6:05
5	6:07.6	1.00	6:08
6	5:01.5	1.00	5:01
7	:55.8	0.12	8:03

Sykkeiden korkeutta (ja heittelyä) voisi kauhistella, mielialan vaihtelua ihmetellä. En osannut päättää, tuntuuko hyvältä vai huonolta.Toisaalta teki mieli lopettaa parin kilometrin jälkeen. Toisaalta taas juosta maailman ääriin. Huomaan, että nämä viime aikojen takaiskut eli helteen/nestevajauksen takia kesken jääneet/lennosta muuttuneet lenkit ja jalkakipu ovat tuoneet pelon siitä, että "ihan kohta ei tunnukaan niin hyvälle".  Sellaisen kanssa juoksemista ei voi varsinaisesti rennoksi kutsua.

Mutta olihan se silti niin ihanaa, taas. Vähän turhan lämpimästä säästä, norona valuvasta hiestä ja hieman omituiselta tuntuvasta jalasta huolimatta. Tunsin myös olevani varsinainen outolintu. Kaikki muut lähiseudun ihmiset kun tuntuivat viettävän tätä viimeistä lämmintä kesälauantaita jotenkin ihan toisin. Hymyilivät vain, kun puuskutin ohi heidän grillauspaikkojensa... :)