lauantai 20. joulukuuta 2014

Kaksi kärpästä...

Juoksutauolla, taas. Kahta kärpästä yritetään kerralla nyt iskeä.


Viime sunnuntain pitkiksellä vasemman jalan jalkapohja kipeytyi. Ensimmäiseksi tietysti mielessä, että ei kai vain pahamaineinen plantaarifaskiitti? Päätin ottaa parin päivän juoksulevon. Buranapurkilla vierailua ja kylmäkalle jalan alle. Kipu säteilee pahasti nivelsiteisiin ja sääriin - ja tuntuu enemmän jalkapohjan ulkosyrjällä. Siksi olen ylläpitänyt kuvitelmaa ja toivoa, että kyse olisi taas vain jonkin kalvon tai jännetupin rasituksesta. Sinänsä ei ihme. Tasaiseen tahtiin olen viime aikoina kilometriä - en niinkään juoksukertoja - kasvattanut. Ja yleensä tällaisessa vaiheessa jokin rasitusvamma kertoo, että höllää hieman.

Tuolloin sunnuntaina en vielä muistanutkaan, että minultahan ollaan ottamassa hampaita suusta. Viisauden hampaan poiston jälkeen en pitänyt juoksutaukoa kuin kaksi päivää - sen verran minulle suositeltiin - sillä seurauksella, että olin pian hammaslääkäripäivystyksessä poistamassa jotain, joka aiheutti kovaa kipua tärinän myötä. Tällä kertaa lääkäri sanoi heti, että viikko, ainakin. Juoksematta.

Nyt sitten ihmetellään vapautunutta aikaa. Ja pohditaan, mihin kaiken energian tuhlaisi. Ja millä mieli pidetään kurissa. Joku ajattelisi, että onpa ainakin aikaa jouluvalmisteluihin. En ole jouluihmisiä. Itse asiassa kaipaan kovin juoksua pitämään jouluahdistusta kurissa.

Cumulukset. Lähes yhtä käyttämättömät yhä.
Jalka-asian myötä minua mietityttää kenkäpolitiikkani. Olen tainnut jo mainita, että kaikkien vaivojeni tähden nähtävästi vain Asicsin Nimbusit ovat riittävän vaimennetut ja kiertojäykät. Halusin kuitenkin talveen jonkin pitävämmän kengän. Siis kitkan. Otettuani selvää ja pohdiskeltuani asiaa päädyin talvikengäksi Asicsin Cumuluksen Goretex-versioon. Moisen pitäisi olla Nimbusin "pikkuveli" eli lähes yhtä vaimennettu ja kiertojäykkä. Tuohon GT-versioon on pohjan kuviointiakin lisätty eli ajattelin sen täyttävän kitkakenkätarpeeni vaikkei varsinainen maastokenkä olekaan.

En ole Cumuluksilla juossut kuin pari kertaa. Vanhoilla, jo melko loppuun juostuilla Nimbuseilla juoksen. Koska ne tuntuvat niin paljon paremmilta. Myös silloin, kun sitä kitkakenkää kaipaisin. Pahaa pelkään, että ovat hutiostos. Että minun sittenkin olisi kannattanut ostaa vain uudet Nimbusit ja kunnon talvikeleille nastat. Tai etsiä toinen liike, jossa olisi ollut enemmän maastokenkiä vaihtoehtona.


Kuka tietäisi, onko markkinoilla jotain yhtä pehmeää ja ihanaa kenkää kuin Nimbus, mutta vain pitävämmällä pohjalla ja goretex-kalvolla?

Sunnuntain lenkillä olisi tarvinnut useammt kengät ja varikkopilttuut vaihtoa varten mukaan. Hassua, miten voi 10 km säteellä keliolosuhteet vaihdella niin. Ensimmäisen 7 km aikana sula ja musta jää vaihtelivat niin, että ne kitkat olisivat olleet parhaat. Seuraavan 7 km aikana hiekkatie oli sulaneen ja uudestaan röpelöksi jäätyneen loskan peitossa. Kaipasin kovin nastakenkiäni ja nilkkatukia. Viimeisten 6 km aikana taas talvesta ei ollut tietokaan: ei jäätä, ei lumipaakkuja vaan viheriöivää ruohikkoa.

Useampien kenkien mukana raahaaminen ja niiden vaihto kesken lenkin toisaalta sopisi luonteelleni ja persoonalleni enemmän kuin hyvin. :D

Jouluaattona pääsen kokeilemaan. Josko myös jalka olisi rauhoittunut. Sitä ennen teen hattuja ja mietin joulupöytään ruokia, joita en ole aiemmin kokeillutkaan. Hyvää Joulun odotusta! :)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Maarit. Tsemppiä toipumiseen! Aina välillä tulee näitä takapakkikausia, mutta pää pystyy ja rinta rottingille. Kannattaa ottaa pienet tauot osana kokonaisvalmentautumista :) Itse olin tänään pitkästä aikaan juoksemassa ulkona. Olin ekaa kertaa nastalenkkareilla ja kylläpä oli kiva päästellä. Aluksi oli vähän arkaa, kun ei uskonut, että kyllä ne pitää, mutta hetken päästä jo päästelin alamäet ja kurvit vauhdilla. Niihin kyllä kannatti satsata, pysyy paikat ehjänä (toivottavasti). Minä olen muuten kans sellainen musiikinkuuntelija. Latasin uutta musaa laitteeseen ja lisäsin sinne myös noita sinun lempikappaleitasi. Queenin "Don´t stop me now" on noussut lemppari 3:seen! Oma lempparini on Kaija Koon "Tinakenkätyttö". Ei muuta kuin hyvät jouluntoivotukset t. Pipsa

Maarit kirjoitti...

Pipsa,

Voin niin jakaa tuon tunteesi nastalenkkareista. Kuinka niihin oppii muutaman kilometrin jälkeen luottaa ja sitten onkin aika mahtava meininki. Onnittelut hyvästä ostoksestasi. Ja niinhän se on, että rasitusvammat kuuluvat kovaan lajiin. Ehkä tämä tauko tuli muutenkin tarpeeseen ja valmistaa taas seuraaviin koitoksiin. Vaikka kivaa varmasti olisi ollut tänään kirmailemassa vastasataneessa lumessa. Mutta "they do not stop us now" ;) Ihanaa Joulua!