Harmituksesta helpotukseen

Ehdin viikonlopun aikana jo säikähtää oikein kunnolla. Heräsin nimittäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kamalaan polvikipuun. Enkä tietääkseni ole törmäillyt hyllyjen kulmiin unissani tai potkinut edes peittoa. Omasta mielestäni juoksukilometritkin ovat olleet suht hyvällä tasolla. En myönnä rasittaneeni jalkaa liikaa. En. Itse asiassa olin viikonlopun pitkälti viettänyt levossa, ehkä liikaa jopa sohvalla maaten... :)

Kipukohta löytyi heti polvilumpion alta, lumpiojänteestä (luulen?). Ei kun särkylääkettä hamuilemaan jostain keskellä yötä, jotta saan nukuttua. Yöpöydällä odottavasta kylmägeelituubista kerros kipua lieventävää. Aamulla heti herättyäni käännyn kaikkitietävän google-tohtorin puoleen: jep, selkärankareumahan se siellä muistuttelee olemassaolostaan ennestään minulle tuntemattomalla oireella. Taitaa olla niin, että saan kyseisestä sairaudesta kaikki äärioireet. Itse selän kanssa kun tulen yllättävänkin hyvin toimeen. Mutta noin muuten listalta löytyy kroonistunut iriitti, makkaravarvas, kantapään oireilu, tulehduspesäkkeitä rintarangassa ja nyt polvi...

Harmitus ehti kasvaa jo sopiviin mittoihin, sillä olin maanantaiksi eli eilisillaksi varannut itselleni laktaattitestin. Jotta tietäisin, millä sykkeillä minun kannattaa mitäkin treenejä juosta. Mietin jo, mistä saan lääkärin itselleni varattua, jotta saan lääkärintodistuksen, jotta voin perua maksutta testin. Hankalaa. Omituisen tästä tämän kertaisesta kivusta teki se, että se tuntui eniten levossa ja istuessa. Ei niinkään liikkeessä. Siksi päätin yrittää hoitaa polven kuntoon testiä varten. Tai ainakin hetkellisesti kivuttomaksi (onkohan puudutustuotteita käsikaupassa? ;) ). Sunnuntai menikin jälleen Kylmä-Kallea treffaillessa ja särkylääkkeitä napsiessa.

Reumaperäiset kiputilat ovat siitä "kivoja" - minulla - että ne lähtevät usein pois yhtä nopeasti kun tulevatkin, jos vain otan kivun heti tosissani ja aloitan maksimaalisen, jopa liioittelevan hoidon. Tärkeää on tukahduttaa kipu heti särkylääkkein, maksimiannoksin. Kylmähoidosta olen myös saanut hyviä kokemuksia. Käytän sekä ihan pakkasessa asuvia tuotteita että kylmägeeliä. Näitä vuorottelemalla saankin useampia kylmähoitojaksoja päivään ilman pakkoa istua pitkiä aikoja paikoillaan tai vaaraa sormien jäätymistä jääpussin pitämisestä. Esim. Kylmä-Kallea pidän aina 10-20 min kerrallaan.

Ja niin kävi: kun testi alkoi, polvikipu oli tiessään - tai ainakaan juostessa se ei tuntunut. Joku lääkäri on kerran sanonut, että saan juosta, jos kipu ei silloin tunnu. Tätä lausahdusta tottelen mielelläni. Ja aivan kuin juoksu olisi tehnyt polvelle hyvää, koska edes testin jälkeen kipu ei palannut. Ihanaa! Turhaan tein siis varasuunnitelmia tälle viikolle. Se juoksumatolla juoksu noin muutoin olikin ihan toinen juttu. Ainakin lonkat ovat sitä mieltä. ;)

(Tuosta itse testistä enemmän, kunhan viralliset tulokset saapuvat. Se oli jännä, rohkaisevakin kokemus...)