keskiviikko 12. elokuuta 2015

Kohti HCM:ää, osa II

Tankkauspäivä II. Alkaa Maltojuoma tökkiä. Vaikka se ei oikeastaan edes maistu miltään. Nyt olen lämmön takia lisännyt juomaan Zero-juomatabletteja. Tuomaan makua ja varmistamaan elektrolyyttitasapainon. Koska vettä juodessa ja hissukseen ollessa ne kyllä huuhtoutuvat elimistöstä.



Teen tankkauksen kaiketikin "by the book" -meiningillä. 400 g hiilaria/päivä, kolmen päivän ajan. Tuosta määrästä puolet tankataan Malto6-jauheesta valmistetulla juomalla. Loput hiilareilla. Rasvat minimiin, proteiinit myös. Kiitos tuon juoman, olo ei ole pöhöttynyt. Mutta väsynyt ja nälkäkin on koko ajan. Mietinkin, kuinka suuri osa tankkausta on se, että nukkuu hiilareiden ansiosta hyvin. Koska kukaan ei kuitenkaan usko, että nukkuisi lappujuoksuja edeltävän yönä juuri lainkaan. Tärkeiksi nousevat nämä sitä edeltävät.

Mieli ja fiilis on odottava, sopivan jännittynyt, mutta rauhallinen. Olen tehnyt sen, minkä voinut. Nyt vain valmistaudutaan keräämällä kamppeita, valitsemalla vaatteita ja käymällä mielessä reittiä läpi. Varustusta miettiessä on käynyt mielessä ajatus, että kunpa voisi vain juosta...



Mietitty on:

Geelit, urheilujuomat, suolat - niiden annostelustrategiat ja sopivuudet. Kuinka paljon kannan mukanani? Luotanko järjestäjien geelipisteeseen tarjoiluihin? Kuinka usein otan geelin ja minkä makuisen milloinkin? Laskelmiakin tein. Niin ja mitkä olivatkaan ne geelit, jotka oikeasti sopivat?

Musiikki - yksi tärkeimmistä, hyvässä muistissa puolikas, jolloin puhelimen akku loppui kesken ja musiikki katosi. Nyt tuo samainen puhelimeni on vuoden vanhempi, akku kuluneempi. Ylipitkillä lenkeillä kokeiltu lentotila yhdistettynä spotify:n offline-toimintoon on kuitenkin toimiva. Tänään hain uudet kuulokkeet hajonneiden tilalle. Miten kaikki hajoaakin kerralla?

Vaatetus - lämpöä on luvassa eli mahdollisimman kevyellä pukeutumisella mennään. Runningskirtsin juoksuhame on osoittautunut toimivaksi ja mikä mahtavinta, siinä on kaksi isoa taskua. Aion sitä vielä tuunata ja ommella itse puhelimelle vielä kolmannen taskun. Sellaisen, että puhelin kestää suihkujen läpi juoksemisen. Ja veden kaatamisen päälle.


Kompressiosukat vai ei - kas siinä kysymys. Ovat kuumat! Ja alkulenkeistä aina painavat, ahdistavat. Tuntuu, että veri ei kierrä. Mutta sitten ylipitkillä lenkeillä olen huomannut, että loppumatkasta ne kyllä auttavat. Saisinko sujautettua nilkkasukat jollekin kannustamaan tulevalle ystävälleni, jos nuo kompressiot alkavat ahdistaa? Vai pystynkö juoksemaan ne nilkkoihin rullattuna?

Säätä, lämpötilaa. Helmikuussa heitetty vitsi helteestä on ihan mahdollinen. Tämän asian suhteen olen neuroottinen. :) Käyn monta kertaa päivässä tarkistamassa, joko kylmäaalto olisi yltänyt Suomeen. Heikolta näyttää. Viimeiset lenkit olen tehnyt päivien kuumimpiin hetkiin ja valitettava tosiasia on, että sykkeet nousevat jo 23 asteen lämpötilassa n. 10 pykälää.

Vauhti - mihin vauhtiin uskallan lähteä mukaan. Uskon tasaisen vauhdin voimaan. Mutta, mikä se vauhti on. Millä syketasolla jaksan koko matkan juosta? Tiedän, että vähitellen hidastuva vauhti on psyykelleni hankala juttu. Mieluummin nouseva tahti siis. Mutta voiko sitä oikeasti haaveilla vauhdin lisäämisestä ensimmäisellä maratonillaan?

Kynsien leikkuu, musalistan täydentäminen. Kaikkien akkujen lataus. Aamupalan ja lounaan ajoitus sitten lauantaina. Juoksunumeron haku. 

Kohta mennään. Mä olen ready.  




2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Maarit. Isot tsempit Sinulle lauantaille!! Olet ainakin hyvin varustautunut ja ottanut kaiken huomioon. On ollut ihanaa seurata valmistautumistasi koetukseen. Pidän sinulle isot peukut koko lauantain :). Minulla on ollut viime ajat hiljaisempaa tuon juoksun suhteen. Faskiitti alkaa vaivaamaan, jos vaan juoksen vähänkin pitemmän lenkin. Kumpa ymmärtäisin mistä se johtuu. Saan heittää hyvästit Ruissalon puolikkaalle, mutta jos edes kympin pääsisi juoksemaan. Seuraan osallistujaluetteloa josko Sinäkin sinne tulisit :) No, nyt keräillään lihaskuntoa ja tehdään PK-lenkkejä vaikka sitten sauvakävellen ja pyöräillen. En kyllä lannistu enkä anna periksi, pääasia että liikkumaan pääsee! Reipasta mieltä ja hyvää menoa lauantaille!! terkuin Pipsa

Maarit kirjoitti...

Pipsa,

Kiitos kannustuksesta ja tsempeistä! Kiva, kun oot ollut mukana projektissa seuraajana, tsemppaamaan ja kommentoijana. :) Mutta ikävä kuulla, että falskiitti on yhä kaverina. :( Joko sulla on muotoillut pohjalliset? Tai oletko käynyt askelklinikalla/fysioterapeutilla? Jos siellä osattaisiin kertoa, mitä tehdä, jotta häipyy. Toivotaan, että pääset kuitenkin juoksemaan sen verran, että kymppi Ruissalossa ois mahdollinen. Tosin suosittelen myös parantamaan tuon vaivan kunnolla ensin, vaikka se harmittaakin ja vaatii kärsivällisyyttä. Muuten voi olla, että et pääse kunnolla juoksemaan pitkään pitkään aikaa. Ja se ei ole kiva juttu se. :) Tsemppiä ja toipumisia!