tiistai 6. syyskuuta 2016

Uuteen nousuun kohti Pariisin maratonia

Kädet täristen odotan ja tuijotan ruudullani näkyvää tekstiä. "Please be patient, it will take a moment." Kuinka kärsivällinen tässä oikein täytyy olla? Ja ranskalaisetko odottavat koko tämän ajan? Vihdoin, 40 min odottelun jälkeen, palvelu nytkähtää eteenpäin. Pääsen maksamaan. Ja sen jälkeen saan ilmoituksen:

Rekisteröitymiseni Pariisin maratonille ensi huhtikuussa on valmis! En meinaa nahoissani pysyä. Pariisi - Seine, Riemukaari, Eiffel ja mukulakivet, täältä tullaan! :)



Tämä vuosi on mennyt juoksun suhteen hyvin epämääräisissä fiiliksissä. Kun keväällä huomasin, että kuntoa on vaikea kasvattaa syystä tai toisesta, en oikein enää edes yrittänyt. Jätin tavoitteet sikseen ja päätin vain nautiskella. Hitaista ja helpoista lenkeistä - ja välillä veren mausta suussa intervalleista. Koko ajan ollut sellainen fiilis, että olen lähempänä maratonkuntoa kuin vauhtikestävyyttä vielä enemmän vaativia kympin tai puolikkaan kuntoja. Ihan kun niissä olisi eroja. Edellinenkin maraton juostiin aivan anaerobisen kynnyksen liepeillä. :D Mielikuvat ja uskomukset ovat hauskoja.

Mutta nyt sain sopivan tavoitteen ja päämäärän. Tiedän siis, mitä teen tänä talvena. Ehkä jäisissä olosuhteissa juokseminen on juuri sitä, mitä tarvitaan mukulakivimaratonille valmistautumisessa. Nyt on aika myös aktivoitua blogin puolella ja kirjata muistiin matkani Pariisiin. Ei se päämäärä vaan sen matka sinne. Maksimoitu nautinto.

Tämä on samalla lahja itselleni. Vain muutama viikko ennen Pariisia täytän 40 vuotta. Jos minulle olisi viisi vuotta sitten sanottu, että vietän synttäreitä maratonia juosten, makeat olisivat olleet naurut. Nyt se tuntuu täysin luontevalta. Ja mikä parasta, palautella voin toisella lempipuuhistani: shoppailemalla ihan parhailla ostosapajilla. :)

Juuri nyt fiilistellään ja juostaan kovempia lenkkejä. Tavoitteena lokakuussa Vantaan Maratonin puolikas ja siellä ehjä, hyvä, kokonainen juoksu. Ei niinkään aikaa eli määrää vaan laatua. Sen jälkeen himmaillaan ja levätään hetki. Sitten aloitetaan valmistautuminen Pariisiin.

Tekemistä riittää. Ihan ensimmäiseksi minun on opeteltava aamujuoksijaksi. Lihaskunto varmasti kaipaa vahvistusta (edelleen, ne mukulakivet). Pk-lenkkien sykkeitä pitäisi saada vielä alemmaksi. Juoksuvarusteet kaipaavat päivittämistä...

Mutta - I am so excited!
Oh, Paris, Paris. <3

Ei kommentteja: